Viime postauksessa käsittelin kissan märkäruoan laatua. Mutta paljonko kissa sitten tarvitsee ruokaa? Miten kissa ruokitaan? Käydään läpi tässä postauksessa aikuisen kissan ruokintaa ja sen perusteita!
Kissa tarvitsee nestettä ruoastaan
Koska kissaeläin on alunperin aavikolta, sillä ei ole luonnollista janon tunnetta, vaan se saa kaiken tarvitsemansa nesteen yleensä saaliistaan. Janon tunne käynnistyykin vasta, kun kissa on vähän kuivunut tai sen ruoassa on janoa lisääviä ainesosia.
Tästä syystä onkin tärkeää, että kissalle on aina tarjolla raikasta vettä – varsinkin, jos kissa syö kuivaruokaa. Nestettä kannattaa tarjota useista erilaisista astioista eri puolilla asuntoa.
Kissoille on myynnissä monenlaisia märkä- ja kuivaruokia. Huomionarvoista on, että koska kissalla ei ole janon tunnetta, ruoan tulisi sisältää nestettä jopa 70-80 %. Kuivaruoassa nestettä on vain noin 7-10 %, joten kuivaruoan sisältämä neste ei valitettavasti riitä tyydyttämään kissan nesteen tarvetta – tämän vuoksi kuivaruokaa syövän kissan nesteensaannista tulee huolehtia erikseen.
Turvallisin valinta kissan ruoaksi on siis märkäruoka. Runsas nesteen saanti ehkäisee yhtä kissojen yleisimmistä sairauksista, virtsateiden ongelmia. Mitä vähemmän kissa saa nestettä ruoastaan, sitä vähemmän virtsaa erittyy, joka väkevöittää virtsaa. Väkevöitynyt virtsa usein konsentroituu virtsakiteiksi ja virtsakiviksi.
Kissan ruokinta konkreettisesti: paljonko kissa syö ja montako kertaa päivässä?
Luonnossa kissa saalistaisi useita kertoja päivässä, ja söisi kerrallaan annoksen, joka vastaa noin yhtä hiirtä. Täysin emme voi sitä rytmiä jäljitellä, mutta olisi hyvä pyrkiä antamaan annokset melko pieninä ja useita kertoja päivässä.
Annosmäärää laskiessa kannattaa pitää mielessä kissan ihannepaino. Ihannepainoa voit arvioida kokeilemalla itse kissan rasvakerrosta esimerkiksi kylkiluiden päältä. Jos kylkiluiden päällä ei tunnu rasvakerrosta, kissa on liian laiha (kokeile esimerkiksi omaa rystystäsi, kun kätesi on nyrkissä – siltä tuntuu liian laiha kissa). Rasvakerros ei saisi tuntua myöskään pehmeältä tyynyltä kylkiluiden päällä (avaa kämmenesi, ja kokeile kämmenen ja ensimmäisen sorminivelen välistä kohtaa – tältä tuntuu, kun kissa on lihava). Sopusuhtaisen kissan kylkiluut tuntuvat suurinpiirtein samalla tavalla, miltä rystysesi tuntuvat kun avaat kätesi auki.
Kun osaat arvioida kissan ihannepainon – ja tiedät, täytyykö kissaasi laihduttaa tai lihottaa – tarkasta valmistajan antama ruokintasuositus ruokapussin kyljestä. Ruokintasuositus kannattaa tarkastaa siitä kohdasta, jossa kissan ihannepaino on. Jos kissasi painaa nyt 5 kg ja ihannepaino on 4 kg:n tietämissä, tarkasta annos siis nelikiloiselle kissalle.
Kissan ruokintaan ja päivittäiseen annokseen vaikuttaa myös kissan aktiivisuustaso. Jos kissa on hyvin aktiivinen ja hoikka, voit lisätä ruokintaa, ja jos se on passiivisempi ja lihavammassa kunnossa, voit vähentää ruoka-annosta. Kannattaa kuitenkin tarkkailla kissan kuntoa aina välillä, ettei se pääse lihomaan. Jos tarvitset apua kissan ruokintaan ja laihdutukseen, ole yhteydessä!
Jaa päivän kokonaisannos 2-5 pienempään annokseen päivässä. Jos kissasi on tottunut vapaaseen ruokintaan, mutta haluat siirtää sen ruoka-aikoihin, aloita useista pienistä ruokailuista. Annosmäärä voi tällöin olla jopa 20-30 grammaa märkäruokaa kerralla. Pikku hiljaa voit alkaa yhdistää annoksia keskenään ja löytää teille sopivan ruokailurytmin.
Avatun märkäruoan voit säilyttää jääkaapissa. Suosittelen kuitenkin suojaamaan sen jääkaapin muilta hajuilta, sillä kissalla on erittäin tarkka hajuaisti. Avattu kuivaruoka tulisi säilyttää kuivassa ja viileässä tiiviisti suljettuna omassa pussissaan.
Huomaa, että kissaa ei saa paastottaa ilman eläinlääkärin määräystä. Jopa 8 tunnin ateriaväli voi olla joillekin yksilöille liikaa. Testailemalla löydät teille parhaiten sopivan ruokailurytmin.
Ruokailua kannattaa hidastaa – tarjoa ruoka aktivoiden
Kissa on kehittynyt saalistamaan. Tästä syystä kissaa kannattaa aktivoida ja ruokailusta tehdä mielenkiintoista, että sohvatiikerimme pääsevät toteuttamaan parhaita ominaisuuksiaan!
Märkäruokaa voit tarjota välillä kupin sijaan esimerkiksi purkista tai muovimukista niin, että kissa joutuu onkimaan ruoan tassullaan. Sen lisäksi esimerkiksi silikoninen jääpalamuotti tai lemmikkitarvikeliikkeestä ostettu nuolualusta ovat erinomaisia aivopähkinöitä kissoille. Aktivointivälineitä on saatavilla myös sellaisina, joita voi esimerkiksi pestä astianpesukoneessa, jolloin ne sopivat hyvin myös märkäruoalle.
Kuivaruokaa voi tarjota erilaisista aktivointivälineistä, joita voi tehdä itse tai ostaa valmiina. Namien tai kuivaruoan heittely myös saa usein myös kissan kiinnostumaan, kun ruoan perään voi rynnätä. Nameja ja kuivaruokaa voi myös piilotella kissalle etsittäväksi, sillä etsiminen itsessään on jo palkitsevaa kissalle!
Pidempikestoinen ruokailu usein auttaa myös tylsistymisen ehkäisyssä, sillä se on palkitsevampaa. Tylsistynyt kissa saattaa aktivoida itseään syömällä liikaa, joka johtaa kissan kannalta hyvin haitalliseen ylipainoon.
Tarvitsetko apua kissan ruokavalion suunnitteluun?
Autan mielelläni ruokavalion suunnittelussa ja koostamisessa toiveidesi mukaan. Laita viestiä os. riikka@kissaneuvonta.villitassu.fi tai varaa aika!
