Probiootti kissalle – miksi maitohappobakteerit ovat tärkeä osa kissan hyvinvointia?

Tarvitseeko kissa maitohappobakteerikuurin ja mitä ne oikeastaan ovat? Suolistossa elävä mikrobisto ei koostu ainoastaan eläimelle hyödyllisistä bakteereista, vaan kirjo on laajempi. Probiootit kissalle ovat hyödyllisiä erityisesti silloin, kun sen suolisto on kuormittunut stressin, ruokavaliomuutosten, antibioottikuurin tai pitkäaikaisen vatsaoireilun vuoksi. Kissan probiootit tukevat ruoansulatusta, vastustuskykyä ja voivat vaikuttaa myös kissan käytökseen suoli–aivoakselin kautta. Probiootit kissalle ovat keino tukea suoliston omaa tasapainoa silloin, kun elimistö on kuormittunut tai sen toiminnassa on häiriöitä.

Tässä tekstissä käydään läpi, milloin probiooteista eli terveysvaikutteisista bakteereista voi olla apua kissalle ja miten kissan ruoansulatusongelmat voivat helpottaa niiden avulla.

1. Mitä probiootit ovat ja miksi kissa tarvitsee niitä?
2. Miten kissan suolistomikrobisto kehittyy?
3. Miten probiootit vaikuttavat kissan käytökseen ja ruoansulatukseen?
4. Miksi kissa tarvitsee probiootteja?
5. Näin valitset probiootin kissalle
6. Kuinka pitkään probioottikuuri kestää?
7. Lähteet

Mitä probiootit ovat ja miksi kissa tarvitsee niitä?

Probiootit eli terveysvaikutteiset bakteerit ovat alkujaan suolistossa luonnostaan eläviä, hyödyllisiä bakteereja, jotka tukevat ruoansulatusta ja auttavat ylläpitämään suun, vatsalaukun ja suoliston tasapainoa. Niitä on sekä ihmisillä että eläimillä, ja niiden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun suolisto on kuormittunut esimerkiksi stressin, ruokavaliomuutosten tai lääkitysten vuoksi. Hyvä mikrobikanta auttaa pilkkomaan ravintoaineita, estää haitallisten mikrobien liikakasvua ja tukee suoliston limakalvojen hyvinvointia.

Kansankielellä puhutaan usein kissan maitohappobakteereista, mutta se viittaa vain yhteen bakteeriryhmään. Oikeampi termi on probiootti tai terveysvaikutteinen bakteeri. On kuitenkin hyvä tehdä ero näiden välillä, sillä kaikki terveysvaikutteiset bakteerit eivät ole maitohappobakteereita, eivätkä kaikki maitohappobakteerit terveysvaikutteisia!

Kun suolisto voi hyvin, ruokakin sulaa paremmin ja uloste on tasalaatuista. Terveysvaikutteiset bakteerit vaikuttavat kuitenkin kissan hyvinvointiin paljon laajemmin kuin pelkästään vatsan toimintaan. Suoliston mikrobisto on yksi elimistön tärkeimmistä suojamekanismeista ja tärkeä osa kissan immuunipuolustusta; kun suolistobakteeristo on tasapainossa, keho pystyy torjumaan taudinaiheuttajia tehokkaammin ja pitämään tulehdustilat kurissa. Lisäksi suolistolla on suora yhteys hermostoon (suoli-aivoakseli) ja siksi suoliston tila voi vaikuttaa myös kissan käytökseen ja mielialaan.

Miten kissan suolistomikrobisto kehittyy?

Kissan suolistoon muodostuu bakteerikanta jo ennen sen syntymää kohdussa¹. Pentu saa ensimmäiset hyvät bakteerit emolta syntymässä, mutta myös sen jälkeen imetys vahvistaa elintärkeiden mikrobien kiinnittymistä pennun suolistoon. Kun pennut alkavat liikkua ja tutustua ympäristöönsä, pennun mikrobisto karttuu lauman ja ympäristön vaikutuksesta syntymän jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina.

Terve emo, monipuolinen ruokavalio ja sopiva altistuminen ympäristön mikrobeille auttavat kehittämään vahvan ja tasapainoisen suoliston puolutusmekanismin. Kissan lajinomainen mikrobisto vahvistuu arviolta noin vuoden ikään asti ja stabiloituu saavutetulle tasolle. Ensimmäisen elinvuoden aikana onkin tärkeää auttaa kissaa rakentamaan riittävän monipuolinen mikrobisto, joka kykenee suojaamaan kissaa läpi sen elämän.

Erityisen tärkeää monipuolisen mikrobiston kehittymisen tukeminen on sisäkissoilla, joilta saattaa puuttua varhaisiän luontoaltistus. Ajan myötä osa mikrobistosta kuitenkin elää ja muuttuu – esimerkiksi ruokavalion, stressin, lääkitysten ja sairauksien myötä – ja siksi sen tukeminen on tärkeää myös aikuisella kissalla.

Miten probiootit vaikuttavat kissan käytökseen ja ruoansulatukseen?

Kissan suolistossa elävät bakteerit eivät ole satunnaisia, vaan kullakin on oma erityistehtävänsä ruoansulatuksessa. Osa bakteereista on erikoistunut pilkkomaan tiettyjä ravintoaineita, kuten proteiineja, rasvoja tai kuituja. Tietyt bakteerit osallistuvat proteiinien hajottamiseen pienemmiksi yhdisteiksi, jotta ne imeytyvät tehokkaammin elimistöön. Kun bakteerikanta on monipuolinen ja tasapainossa, ruoka sulaa paremmin ja ravinteet hyödynnetään tehokkaasti.

Jos jokin bakteeriryhmä puuttuu tai on heikentynyt, tämä voi näkyä käytännössä löysänä ulosteena, ilmavaivoina tai jopa puutteellisena ravinteiden imeytymisenä – vaikka ruokavalio itsessään olisi kunnossa. Esimerkiksi ruokavalion vaihtuessa uusi proteiini tai ruoan kuitupitoisuus voivat hetkellisesti aiheuttaa löysävatsaisuutta, jos suoliston mikrobistosta puutuu sopivia bakteereita pilkkomaan uuden ruoan sisältämiä ruoka-aineita. Siksi myös antibioottikuurit saattavat aiheuttaa suolisto-ongelmia, sillä ne tuhoavat myös hyviä bakteereja.

Miksi kissa tarvitsee probiootteja?

Probiootit kissalle ovat hyödyllisiä erityisesti muutostilanteissa. Tavallisimpia syitä ovat ruokavalion muutokset, kissalle stressaavat tilanteet (kuten muutto tai uuden perheenjäsenen saapuminen) sekä antibioottikuurit. Stressi tai jatkuva valmiustilassa oleminen voi vaikuttaa suolen liikkeisiin, ulosteen koostumukseen ja jopa ruokahaluun, jotka vaikuttavat myös suolistobakteerien määrään ja laatuun. Lisäksi esimerkiksi eliminaatiodieetin aikana, kun ruokavalio on yksipuolinen ja tarkkaan rajattu, suolistobakteerien monimuotoisuus heikkenee.

Varsinkin pitkään samalla ruokavaliolla olleiden kissojen ruokavaliomuutokset usein aiheuttavat suolisto-ongelmia. Tämä johtuu siitä, että bakteerien määrä ja monimuotoisuus ovat riittämättömiä, sillä ruoan pilkkomiseen erikoistuneet mikrobit ovat vahvistuneet pilkkomaan sitä ruokaa, mitä kissa on aiemmin elämänsä aikana saanut. Ongelmaa voi helpottaa ruokkimalla kissaa monipuolisesti läpi sen elämän. Tarjoamalla kiinteälle ruoalle siirtyvälle pennulle lisääntyvässä määrin pieniä määriä erilaisia ruokia, sen lajinomainen kissaa suojeleva mikrobisto monipuolistuu pysyvästi.

Mikäli suolistossa on paljon haitallisia mikrobeja, ne voivat vahingoittaa suoliston limakalvoa ja lisätä tulehdusta elimistössä. Tämä rasittaa kissan immuunipuolustusta ja altistaa kissan herkemmin sairauksille. Suoli-aivoakselin kautta suoliston epätasapaino voi lisäksi heijastua käytökseen, sillä suolistobakteerit osallistuvat myös välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, dopamiinin ja GABA:n, tuotantoon. Kun suolisto ei toimi kuten pitäisi, koko keho on ikään kuin jatkuvassa pienessä hälytystilassa – ja tästä palautuminen vaatii yleensä probiootteja, ravitsemuksellista tukea ja aikaa.

Näin valitset probiootin kissalle

Kun valitaan probiootteja kissalle, tarkoituksena on tuoda suolistoon valmiita, tutkittuja bakteerikantoja, jotka auttavat palauttamaan tasapainon. Ne tukevat ruoansulatusta, vähentävät tulehdustilaa ja vahvistavat limakalvojen rakennetta.

Valmiste kannattaa valita sen mukaan, mitä lajeja se sisältää, ei sen mukaan paljonko siinä on bakteereja. Suurestakaan määrästä mikrobeja ei ole mitään hyötyä, jos laji on väärä. Probiooteista esim. Limosilactobacillus reuteri -bakteeri on osa terveen kissan lajinomaista mikrobistoa, jolla on kyky vähentää taudinaiheuttajia ja ylläpitää limakalvojen terveyttä.

Hyvä probiootti kissalle löytyy apteekista ja sisältää mm. Lactobacillus-bakteereja. Tarkasta, ettei valmisteessa ole ksylitolia, sokeria tai muita haitallisia aineita eläimille, ja että probioottien elävyys on taattu tuotteen viimeiseen käyttöpäivään asti.

Probioottien kanssa ei kannata kiirehtiä. Moni omistaja huomaa selkeän eron kissan ulosteessa, ruokahalussa ja yleisvireessä vasta toisen tai kolmannen viikon jälkeen. Tarvittaessa kuuri voidaan toistaa tauon jälkeen, ja varsinkin pitkissä vaivoissa tämä on suositeltavaakin, sillä suoliston bakteeritasapainon korjaaminen vie aikaa. Hyödyllisempää on lisätä suolistoon tasaisesti pidemmän ajan kuluessa hyviä bakteereja, kuin antaa lyhyitä kuureja isolla annostuksella.

Kuinka pitkään probioottikuuri kestää?

Probioottikuurin kesto riippuu siitä, millaisessa tilanteessa sitä käytetään, mutta useimmiten suositellaan 2–4 viikon mittaista päivittäistä kuuria. Lyhyempi kuuri (esim. viikon mittainen) voi kuitenkin olla hyödyllinen yksittäisten ruoansulatusongelmien, kuten satunnaisen löysän vatsan, yhteydessä.

Suosittelen pidempää probioottikuuria silloin, kun:

• taustalla on antibioottikuuri (anna probiootit vasta kuurin jälkeen²)
• suolisto on ollut pitkään epätasapainossa
• kissalla on krooninen stressitila
• kissalla on suolistosairaus tai allergiaa

Pidempi kuuri mahdollistaa sen, että suoliston mikrobikanta ehtii vahvistua ja palautua tasapainoiseksi. Usein suoliston limakalvot ovat ärtyneet tai heikentyneet pitkän ajan kuluessa, ja siksi suolistoon tarvitsee lisätä hyviä bakteereja säännöllisesti ja pitkäkestoisesti³.

Kantavat kissaemot hyötyvät pitkäkestoisesta laktobasilleja sisältävästä probioottikuurista, sillä se tukee emon omien laktobasillien nousua kanta- ja imetysaikana. Tämä on mekanismi, jolla kaikki nisäkkäät siirtävät tärkeitä bakteereita jälkeläisilleen ja siten varmistavat toimivan puolustusjärjestelmän myös jälkeläisissään. Vieroittamattomien pentujen mikrobiston kehitystä tulisi häiritä mahdollisimman vähän. Tilanteissa, joissa emä tai pennut lääkitään, kokevat stressiä tai oireilevat suolistollaan, probioottien käyttö on suositeltavaa.

Vanhenevilla kissoilla ensimmäiset biologiset ikääntymisen merkit alkavat mikrobiston heikkenemisellä. Tukemalla vanhenevan kissan mikrobistoa laadukkaalla probiootilla, kissan elämänlaatua ja terveyttä voi ylläpitää vuosiksi eteenpäin. Seniorikissat hyötyvät jaksottaisista probioottikuureista muutaman kerran vuodessa.

---

Jäikö kysyttävää? Tarvitseeko kissan ruokavaliota tarkistaa tai pohtia probioottien käyttöä? Tarvitsetko tukea vaikeassa tilanteessa kissan kanssa? Voit ottaa yhteyttä kevyellä kynnyksellä varaamalla pulmapuhelun (30 min/30 €). » Varaa aika.

Tekstin on kirjoittanut Riikka Ala-Hulkko (Kissaneuvonta) ja asiantuntijana toimi mikrobiologi Shea Beasley.

Lähteet

1. Mom Knows Best: The Universality of Maternal Microbial Transmission (Funkhouser & Bordenstein, 2013), Bifidobacterial Transfer from Mother to Child as Examined by an Animal Model (Mancino et al, 2019)
2. Probiotic supplementation during antibiotic treatment is unjustified in maintaining the gut microbiome diversity: a systematic review and meta-analysis (Éliás et al 2023)
3. Prebiotics and Probiotics for Gastrointestinal Disorders (Rau, Gregg, Yaceczko & Limketkai, 2024), Daily intake of probiotic strain Bacillus subtilis DE111 supports a healthy microbiome in children attending day-care (Paytuví-Gallart, Sanseverino & Winger, 2020)
4. Faecal microbiota and fatty acids in feline chronic enteropathy (Miller et al, 2023)
5. Through the Intestines to the Head? That Is, How the Gastrointestinal Microbiota Affects the Behavior of Companion Animals (Gorzelanna & Miszczak, 2024)